Valikko
×

Maalämpö

  1. Omakotitalon lämmitysjärjestelmät

    Näin talven alussa saa omakotitalossa asuja alkaa nostamaan talonsa lämmityksen tehoja. Lämmitysjärjestelmissä on suuria eroja, sekä lämmityksen tasaisuuden ja käyttömukavuuden kuin tottakai hinnankin suhteen. Olemme koostaneet tähän tietoa yleisimmistä lämmitysmuodoista:

    Sähkölämmitys

    Sähkölämmitys on Suomessa yleinen etenkin vanhemmissa omakotitaloissa. Suora sähkölämmitys nimensä mukaisesti käyttää sähköä lämmön tuottamiseen, ja lämmön luovutustapoja voivat olla perinteiset virtauslämmitinpatterit, öljytäytteiset lämmityspatterit, kattolämmitys tai lattialämmitys. Ainoana lämmönlähteenä sähkölämmitys on yksi kalleimmista, ja sähkönhinnan kehitysnäkymien mukaan se tuskin tulee halpenemaankaan.

    Mikäli kotonasi on sähkölämmitys, kannattaa sen rinnalle ottaa jokin toinen lämmönlähde. Monilla on takka tai uuni, jolla tuottaa lisälämpöä, mutta ilmalämpöpumppu on helppo ja nykyaikainen ratkaisu. Jos taas olet rakentassa uudiskohdetta, sähkölämmitys on kyllä edullisin asentaa, mutta sen käyttökustannukset kuluttavat hyvin nopeasti säästetyn rahan verrattuna vaikkapa maalämpöön.

    Ilmalämpöpumppu

    Ilmalämpöpumppu ei ole parhaimmillaan ainoana lämmönlähteenä, vaan eniten siitä hyötyy tukevana lämmitystapana. Pieniin kohteisiin, joita ei tarvitse lämmittää kovimmilla pakkasilla se voi toimiakin ainoana lämmönlähteenä, mutta omakotitalossa pitäisi aina olla jokin muu lämmitystapa rinnalla. Tällöinkin ainoastaan ilmalämpöpumpulla voi pärjätä pitkällekin syksyyn, riippuen pitkälti lämpöpumpun sisäyksikön asennuspaikasta sekä rakennuksen koosta. Jos lämpö leviää tarpeeksi hyvin ympäri taloa, niin toisten lämmitystapojen käyttöönottoa voi hyvinkin lykätä kylmille keleille.

    Ilmalämpöpumppu sopii loistavasti vanhempien lämmitystapojen, kuten sähkö-, öljy- ja pellettilämmitys, rinnalle. Se tuo useiden satojen eurojen säästöt lämmityskuluissa per vuosi ja tasaa kodin lämpötilaa.

    Ilmavesilämpöpumppu

    Ilmavesilämpöpumppu toimii muuten samalla periaatteella  kuin ilmalämpöpumppu, mutta se siirtää ulkoilmasta saadun lämmön veteen eikä puhalla sitä suoraan ilmaan. Ilmavesilämpöpumppu sopii sekä päälämmönlähteeksi että tukevaksi lämmitysmuodoksi esimerkiksi sähkö- tai öljylämmitykselle, ja sen avulla pystyy säästämään jopa enemmän lämmityskuluissa kuin ilmalämpöpumpulla. Toki asennuskustannukset ovat suuremmat, mutta vuosien varrella ero tasoittuu nopeasti.

    Öljylämmitys

    Öljylämmitys on sähkölämmityksen rinnalla yleisimpiä vanhojen rakennusten lämmitystapoja, ja se ei käyttökustannuksiltaan jää kauaksi sähköstä. Öljylämmityksenkin rinnalle kannattaa hankkia jokin tukeva lämmitystapa, jonka avulla kustannuksia saa pienennettyä. Jos haluaa kerralla päästä säästämään kunnolla lämmityskuluissa, kannattaa öljylämmitys vaihtaa kokonaan maalämpöön.

    Maalämpö

    Maalämpö on lämmitystavoista selkeästi käyttökustannuksiltaan pienin, mutta luonnollisesti sen asennusinvestointi on melko suuri. Maalämpö kuitenkin maksaa itseään nopeasti pois, mitä suurempi kohde on kyseessä, sitä nopeampaa plussalle pääseminen on. Esimerkiksi Kuopion korkeudella sijaitsevan 1970-luvulla rakennetun 150-neliöisen omakotitalon lämmityskustannuksissa voi säästää jopa yli pari tuhatta euroa vuodessa öljyyn ja sähköön verrattuna (lähde Motivan lämmitysvertailulaskuri: http://lammitysvertailu.eneuvonta.fi/).

    Maalämpö on ilmaista maaperään sitoutunutta energiaa, jonka käytössä maksetaan ainoastaan siitä, että lämpö saadaan siirrettyä käytettäväksi. Tähän menee luonnollisesti jonkin verran sähköä, mutta vain murto-osa siihen verrattuna, mitä saman kohteen lämmittämiseen sähköllä menisi.

    Jos ilmojen viileneminen aiheuttaa ahdistuksen tunnetta suurenevien laskujen takia, suosittelemme harkitsemaan lämmitysjärjestelmän päivittämistä. Motivan vertailulaskurilla pääset tekemään karkeita arvioita, paljonko säästäisit lämmityskuluissa minkäkinlaisella lämmitystapayhdistelmällä, tutustu täältä: http://lammitysvertailu.eneuvonta.fi/ . Lue lisää ilmalämpöpumpuista täältä tai jos sinulla herää kysyttävää lämmitystapojen asennuksesta, käytöstä tai hinnasta, niin me vastailemme mielellämme!

  2. Kuinka maalämpö toimii?

    Monet tuntuvat ihmettelevän maalämmön toimintaperiaatetta, joten avataanpas sitä hieman enemmän. Maalämpö on yksinkertaisuudessaan maahan tai vesistöön varastoitunutta aurinko- tai geotermistä energiaa. Uusiutuvaa energiaa siis parhaimmillaan. Suomessa aurinkoenergian lämmittävä vaikutus ulottuu reiluun kymmeneen metriin, joten vesistöihin sekä vaakasuoraan asetettavat keruupiirit hyödyntävät nimenomaan sitä. Pystysuorat porakaivot puolestaan  käyttävät geotermistä lämpöenergiaa.

    Tässä vaiheessa moni miettii, että eihän nyt vesistön pohjassa tai maaperässä ole niin lämmintä, että sillä suoraan taloa lämmittäisi, ja näinhän se on. Tämän takia maalämpöjärjestelmissä on maalämpöpumput, jotka tiivistävät ja siirtävät saadun lämpöenergian keruupiiristä lämpövaraajaan.

    Keruupiirivaihtoehdot

    Maalämpöä voidaan kerätä vesistöstä, maaperästä tai kallioperästä. Vesistöön asennettava keruupiiri kiinnitetään pohjaan vähintään kolmen metrin syvyyteen, jotta se pysyy aina sulassa vedessä. Virtaava vesi ei kuitenkaan ole kovin hyvä vaihtoehto. Vesistöön asennettavalle keruupiirille tarvitaan aina vesialueen omistajan lupa.

    Maaperään asennettava keruupiiri kaivetaan pihaan, ja tämä vaatii tontilta kokoa, aivan pienelle pihalle ei pysty tekemään tarvittavan kokoista asennuskuoppaa. Keruupiiri ei vaikuta puutarhan hoitoon ja istutuksiin, ja se soveltuu melkolailla kaikille maalajeille lukuunottamatta soraharjuja. Maaperän kosteuspitoisuus ja lämmönjohtavuus ovat avainasemassa lämmönkeruussa, joten ne vaikuttavat myös keruupiirin mitoitukseen.

    Kallioperään asennettavalle keruupiirille täytyy porata lämpökaivo. Lämpökaivo on pystysuora, yleensä jopa satoja metrejä syvä kapea reikä, johon keruupiiri sijoitetaan. Lämpökaivo on nykyään yleisin lämmönkeruutapa, vaikka sen kustannukset ovatkin suuremmat kuin maaperään asennettavalla keruupiirillä. Lämpökaivon hyviä puolia ovat vähäinen tilan tarve, suurempi energian saanti putkimetriä kohden, routimattomuus sekä helppo ilmattavuus.

    Lämmön siirtyminen maasta keruupiiriin ja edelleen sisätilaan

    Keruupiirissä kiertää nestettä, johon ympäröivän maan tai veden lämpö sitoutuu. Neste on bioetanolin ja veden sekoitusta, jonka jäätymispiste on -17°C. Lämmennyt neste kulkee maalämpöpumppuun, jossa se kohtaa höyrystimessä olevan kylmäaineen. Kylmäaine höyrystetään maalämmön avulla, ja tämän jälkeen se ajetaan lauhduttimeen, jossa se jälleen tiivistyy nesteeksi. Tämä neste on se, joka kiertää talossa joko lattialämmityksessä tai vesikiertoisessa patteristossa. Lämpönsä luovuttanut keruupiirin neste puolestaan jatkaa matkaansa uudelle kierrokselle keräämään lämpöä.

    Millaiseen kohteeseen maalämpö sopii?

    Maalämpö tuo suurimmat säästöt lämmityskuluihin suurissa kohteissa. Tällä hetkellä maalämpöjärjestelmiä asennetaan eniten uudiskohteisiin, mutta myös vanhan vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän pystyy päivittämään maalämmölle. Monet öljyn hinnan noususta huolestuneet ihmiset ovatkin vaihtaneet öljylämmityksensä maalämpöön.

    Jos kiinnostuit maalämmön mahdollisuuksista, ja mietit sopisiko se sinulle, ota rohkeasti yhteyttä ja anna meidän kertoa lisää!

  3. Maalämpö vanhaan taloon

    Maalämpö on nykyään todella suosittu lämmitysjärjestelmä uudiskohteissa, mutta se sopii aivan yhtä mainiosti myös vanhaan taloon korvaamaan nykyinen lämmönlähde. Vaikka tällä hetkellä sähkö ja öljy ovat kohtalaisen edullisia, niiden hintojen muutoksista ei ole mitään takeita, ja todennäköisesti ne tulevat nousemaan paljon vuosien saatossa. Jos haluat varmistaa aina edullisen lämmitysjärjestelmän kotiisi, maalämpö on siihen paras. Oli kesä tai talvi, satoi tai paistoi, maasta saatavan energian määrä pysyy vakiona. Kaiken lisäksi maalämpö on todella ympäristöystävällistä, koska energianlähteenä on maapallomme oma lämpö. Sähkömäärä, joka kuluu itse pumpun käyttämiseen on häviävän pieni verrattuna suoran sähkölämmityksen käyttämään määrään. Lue lisää »