Valikko
×

Maalämpö

  1. Kuinka maalämpö toimii?

    Monet tuntuvat ihmettelevän maalämmön toimintaperiaatetta, joten avataanpas sitä hieman enemmän. Maalämpö on yksinkertaisuudessaan maahan tai vesistöön varastoitunutta aurinko- tai geotermistä energiaa. Uusiutuvaa energiaa siis parhaimmillaan. Suomessa aurinkoenergian lämmittävä vaikutus ulottuu reiluun kymmeneen metriin, joten vesistöihin sekä vaakasuoraan asetettavat keruupiirit hyödyntävät nimenomaan sitä. Pystysuorat porakaivot puolestaan  käyttävät geotermistä lämpöenergiaa.

    Tässä vaiheessa moni miettii, että eihän nyt vesistön pohjassa tai maaperässä ole niin lämmintä, että sillä suoraan taloa lämmittäisi, ja näinhän se on. Tämän takia maalämpöjärjestelmissä on maalämpöpumput, jotka tiivistävät ja siirtävät saadun lämpöenergian keruupiiristä lämpövaraajaan.

    Keruupiirivaihtoehdot

    Maalämpöä voidaan kerätä vesistöstä, maaperästä tai kallioperästä. Vesistöön asennettava keruupiiri kiinnitetään pohjaan vähintään kolmen metrin syvyyteen, jotta se pysyy aina sulassa vedessä. Virtaava vesi ei kuitenkaan ole kovin hyvä vaihtoehto. Vesistöön asennettavalle keruupiirille tarvitaan aina vesialueen omistajan lupa.

    Maaperään asennettava keruupiiri kaivetaan pihaan, ja tämä vaatii tontilta kokoa, aivan pienelle pihalle ei pysty tekemään tarvittavan kokoista asennuskuoppaa. Keruupiiri ei vaikuta puutarhan hoitoon ja istutuksiin, ja se soveltuu melkolailla kaikille maalajeille lukuunottamatta soraharjuja. Maaperän kosteuspitoisuus ja lämmönjohtavuus ovat avainasemassa lämmönkeruussa, joten ne vaikuttavat myös keruupiirin mitoitukseen.

    Kallioperään asennettavalle keruupiirille täytyy porata lämpökaivo. Lämpökaivo on pystysuora, yleensä jopa satoja metrejä syvä kapea reikä, johon keruupiiri sijoitetaan. Lämpökaivo on nykyään yleisin lämmönkeruutapa, vaikka sen kustannukset ovatkin suuremmat kuin maaperään asennettavalla keruupiirillä. Lämpökaivon hyviä puolia ovat vähäinen tilan tarve, suurempi energian saanti putkimetriä kohden, routimattomuus sekä helppo ilmattavuus.

    Lämmön siirtyminen maasta keruupiiriin ja edelleen sisätilaan

    Keruupiirissä kiertää nestettä, johon ympäröivän maan tai veden lämpö sitoutuu. Neste on bioetanolin ja veden sekoitusta, jonka jäätymispiste on -17°C. Lämmennyt neste kulkee maalämpöpumppuun, jossa se kohtaa höyrystimessä olevan kylmäaineen. Kylmäaine höyrystetään maalämmön avulla, ja tämän jälkeen se ajetaan lauhduttimeen, jossa se jälleen tiivistyy nesteeksi. Tämä neste on se, joka kiertää talossa joko lattialämmityksessä tai vesikiertoisessa patteristossa. Lämpönsä luovuttanut keruupiirin neste puolestaan jatkaa matkaansa uudelle kierrokselle keräämään lämpöä.

    Millaiseen kohteeseen maalämpö sopii?

    Maalämpö tuo suurimmat säästöt lämmityskuluihin suurissa kohteissa. Tällä hetkellä maalämpöjärjestelmiä asennetaan eniten uudiskohteisiin, mutta myös vanhan vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän pystyy päivittämään maalämmölle. Monet öljyn hinnan noususta huolestuneet ihmiset ovatkin vaihtaneet öljylämmityksensä maalämpöön.

    Jos kiinnostuit maalämmön mahdollisuuksista, ja mietit sopisiko se sinulle, ota rohkeasti yhteyttä ja anna meidän kertoa lisää!

  2. Maalämpö vanhaan taloon

    Maalämpö on nykyään todella suosittu lämmitysjärjestelmä uudiskohteissa, mutta se sopii aivan yhtä mainiosti myös vanhaan taloon korvaamaan nykyinen lämmönlähde. Vaikka tällä hetkellä sähkö ja öljy ovat kohtalaisen edullisia, niiden hintojen muutoksista ei ole mitään takeita, ja todennäköisesti ne tulevat nousemaan paljon vuosien saatossa. Jos haluat varmistaa aina edullisen lämmitysjärjestelmän kotiisi, maalämpö on siihen paras. Oli kesä tai talvi, satoi tai paistoi, maasta saatavan energian määrä pysyy vakiona. Kaiken lisäksi maalämpö on todella ympäristöystävällistä, koska energianlähteenä on maapallomme oma lämpö. Sähkömäärä, joka kuluu itse pumpun käyttämiseen on häviävän pieni verrattuna suoran sähkölämmityksen käyttämään määrään. Lue lisää »