Valikko
×

Ajankohtaista

  1. Asumismukavuutta sopivalla sisälämpötilalla

    Sopiva sisälämpötila vaikuttaa suuresti asumismukavuuteen, jaksamiseen sekä yleiseen terveyteen. Liian alhainen sisälämpötila ja vetoisuus aiheuttaa sairastelua ja voi helposti nostaa ilmankosteuden liian korkeaksi. Liian korkea sisälämpötila puolestaan vaikuttaa helposti unen laatuun ja heikentää tätä kautta myös keskittymiskysyä, ja samalla liian kuiva huoneilma ärsyttää silmiä, hengitysteitä ja limakalvoja ja voi aiheuttaa myös iho-oireita.

    Sopiva sisälämpötila on n. 20-22 astetta, mutta tottakai jokaisen omat mieltymykset vaikuttavat lämmöntuntemukseen. Asuntojen sisälämpötilan pitäminen sopivissa rajoissa on toisinaan vaikeaa; vanhoissa taloissa ilmanvaihto ja lämmitysjärjestelmät eivät välttämättä pysty tarjoamaan parasta lämpötilaa, ja myös uudemmissa taloissa etenkin jäähdytysjärjestelmät voivat olla liian heikkoja.

    Suuri osa meistä viettää suurimman osan päivästään sisätiloissa, ja hyvä sisäilma sopivan lämpöisenä auttaa pysymään terveenä ja pitämään vireystason hyvänä. Lämpöpumput auttavat tasoittamaan sisälämpötilaa, ja niistä löytyy ratkaisu nykyisen lämmitysjärjestelmän rinnalle tai vaikka koko lämmitysjärjestelmän uusimiseen. Ilmalämpöpumppu on helppo, nopea ja edullinen apukeino, ja sen avulla saat asuntoosi lisälämpöä kylmällä ja jäähdytystä kuumalla. Edistyneemmissä ilmalämpöpumpuissa on myös ilmankostutusjärjestelmä, joka huolehtii samalla sisäilman sopivasta kosteudesta.

    Lue lisää lämpöpumpuista ja niiden ominaisuuksista täältä.

  2. Ilmalämpöpumpun ostajan muistilista

    Ilmalämpöpumppu sopii todella monenlaisiin kohteisiin, mutta on muutamia asioita, jotka pumppua hankkiessa kannattaa muistaa:

    1. Ilmalämpöpumpun mitoitus

    Ilmalämpöpumppuja on monen tehoisia ja pumppu pitäisi aina mitoittaa tarpeen mukaan. Tehokkaammat pumput toki voivat maksaa jonkin verran enemmän kuin vähempitehoiset, mutta jos valitaan kohteen suuruuteen nähden turhan tehoton pumppu, ei sillä saada samanlaista säästöä sähkönkulutuksesta. Myös turhan tehokas pumppu suhteessa kohteeseen ei pääse oikeuksiinsa ja toimimaan parhaalla hyötysuhteella. Oikean tehoisen ilmalämpöpumpun valinnassa kannattaa aina luottaa ammattilaiseen, niin saa varmasti sopivan laitteen kyseiseen kohteeseen.

    1. Ilmalämpöpumpun sijoitus

    Ilmalämpöpumpun sisäyksikkö kannattaa sijoittaa niin, että sen luota on mahdollisimman hyvä ilmankulku ympäri asuntoa. Sisäyksikkö ei suositella sijoitettavaksi esimerkiksi suoraan sohvan yläpuolelle koska ilmavirta voi tuntua epämiellyttävältä. Keittiöön tai suoraan sen läheisyyteen sijoitettavan sisäyksikön puhdistuksista täytyy pitää hyvä huoli ruoanvalmistuksessa ilmaan nousevien käryjen ja rasvojen takia.

    Ilmalämpöpumpun ulkoyksikölle paras sijoituspaikka on mahdollisimman hyvin tuulettuva. Kesäaikaan paras sijainti olisi varjoinen, mutta tällä ei ole ratkaisevan suurta merkitystä asennuksen kannalta.

    Ilmalämpöpumpun ulko- ja sisäyksiköiden paikoille parhaat vaihtoehdot saat ammattilaiselta, joka osaa samalla kartoittaa laitteen mitoituksen.

    1. Ilmalämpöpumpun asennus

    Ilmalämpöpumpun asentaminen on luvanvaraista, joten sitä ei saa tehdä itse. Asennuksessa käsitellään muunmuassa kylmäaineita, ja asentajalla täytyykin olla kylmäasentajankin ammattitutkinto. Itse asennetuilla ilmalämpöpumpuilla ei ole takuuta, ja mikäli väärin asennettu pumppu aiheuttaa vaurioita esimerkiksi rakenteille, kaikki vastuu on kuluttajalla.

    1. Milloin ilmalämpöpumppu voidaan asentaa

    Asennukset tehdään mieluiten lumettomaan aikaan ja tarpeeksi lämpimässä kelissä, eli jos olet ilmalämpöpumppua harkitsemassa, tee hankinta ennen kovimpia pakkasia ja korkeita kinoksia.

    Näihin ja muihin mieltäsi mahdollisesti askarruttaviin kysymyksiin vastailemme mielellämme myös kasvotusten tai puhelimessa. Jos ilmalämpöpumpun hankinta on mielessäsi, pyydä meidät ilmaiselle mitoitus- ja suunnittelukäynnille!

  3. Kuinka maalämpö toimii?

    Monet tuntuvat ihmettelevän maalämmön toimintaperiaatetta, joten avataanpas sitä hieman enemmän. Maalämpö on yksinkertaisuudessaan maahan tai vesistöön varastoitunutta aurinko- tai geotermistä energiaa. Uusiutuvaa energiaa siis parhaimmillaan. Suomessa aurinkoenergian lämmittävä vaikutus ulottuu reiluun kymmeneen metriin, joten vesistöihin sekä vaakasuoraan asetettavat keruupiirit hyödyntävät nimenomaan sitä. Pystysuorat porakaivot puolestaan  käyttävät geotermistä lämpöenergiaa.

    Tässä vaiheessa moni miettii, että eihän nyt vesistön pohjassa tai maaperässä ole niin lämmintä, että sillä suoraan taloa lämmittäisi, ja näinhän se on. Tämän takia maalämpöjärjestelmissä on maalämpöpumput, jotka tiivistävät ja siirtävät saadun lämpöenergian keruupiiristä lämpövaraajaan.

    Keruupiirivaihtoehdot

    Maalämpöä voidaan kerätä vesistöstä, maaperästä tai kallioperästä. Vesistöön asennettava keruupiiri kiinnitetään pohjaan vähintään kolmen metrin syvyyteen, jotta se pysyy aina sulassa vedessä. Virtaava vesi ei kuitenkaan ole kovin hyvä vaihtoehto. Vesistöön asennettavalle keruupiirille tarvitaan aina vesialueen omistajan lupa.

    Maaperään asennettava keruupiiri kaivetaan pihaan, ja tämä vaatii tontilta kokoa, aivan pienelle pihalle ei pysty tekemään tarvittavan kokoista asennuskuoppaa. Keruupiiri ei vaikuta puutarhan hoitoon ja istutuksiin, ja se soveltuu melkolailla kaikille maalajeille lukuunottamatta soraharjuja. Maaperän kosteuspitoisuus ja lämmönjohtavuus ovat avainasemassa lämmönkeruussa, joten ne vaikuttavat myös keruupiirin mitoitukseen.

    Kallioperään asennettavalle keruupiirille täytyy porata lämpökaivo. Lämpökaivo on pystysuora, yleensä jopa satoja metrejä syvä kapea reikä, johon keruupiiri sijoitetaan. Lämpökaivo on nykyään yleisin lämmönkeruutapa, vaikka sen kustannukset ovatkin suuremmat kuin maaperään asennettavalla keruupiirillä. Lämpökaivon hyviä puolia ovat vähäinen tilan tarve, suurempi energian saanti putkimetriä kohden, routimattomuus sekä helppo ilmattavuus.

    Lämmön siirtyminen maasta keruupiiriin ja edelleen sisätilaan

    Keruupiirissä kiertää nestettä, johon ympäröivän maan tai veden lämpö sitoutuu. Neste on bioetanolin ja veden sekoitusta, jonka jäätymispiste on -17°C. Lämmennyt neste kulkee maalämpöpumppuun, jossa se kohtaa höyrystimessä olevan kylmäaineen. Kylmäaine höyrystetään maalämmön avulla, ja tämän jälkeen se ajetaan lauhduttimeen, jossa se jälleen tiivistyy nesteeksi. Tämä neste on se, joka kiertää talossa joko lattialämmityksessä tai vesikiertoisessa patteristossa. Lämpönsä luovuttanut keruupiirin neste puolestaan jatkaa matkaansa uudelle kierrokselle keräämään lämpöä.

    Millaiseen kohteeseen maalämpö sopii?

    Maalämpö tuo suurimmat säästöt lämmityskuluihin suurissa kohteissa. Tällä hetkellä maalämpöjärjestelmiä asennetaan eniten uudiskohteisiin, mutta myös vanhan vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän pystyy päivittämään maalämmölle. Monet öljyn hinnan noususta huolestuneet ihmiset ovatkin vaihtaneet öljylämmityksensä maalämpöön.

    Jos kiinnostuit maalämmön mahdollisuuksista, ja mietit sopisiko se sinulle, ota rohkeasti yhteyttä ja anna meidän kertoa lisää!

  4. Maalämpö vanhaan taloon

    Maalämpö on nykyään todella suosittu lämmitysjärjestelmä uudiskohteissa, mutta se sopii aivan yhtä mainiosti myös vanhaan taloon korvaamaan nykyinen lämmönlähde. Vaikka tällä hetkellä sähkö ja öljy ovat kohtalaisen edullisia, niiden hintojen muutoksista ei ole mitään takeita, ja todennäköisesti ne tulevat nousemaan paljon vuosien saatossa. Jos haluat varmistaa aina edullisen lämmitysjärjestelmän kotiisi, maalämpö on siihen paras. Oli kesä tai talvi, satoi tai paistoi, maasta saatavan energian määrä pysyy vakiona. Kaiken lisäksi maalämpö on todella ympäristöystävällistä, koska energianlähteenä on maapallomme oma lämpö. Sähkömäärä, joka kuluu itse pumpun käyttämiseen on häviävän pieni verrattuna suoran sähkölämmityksen käyttämään määrään. Lue lisää »