Valikko
×

Uusimmat artikkelit

  1. Ilmalämpöpumppu ainoana lämmönlähteenä

    Meiltä kysytään usein, voisiko ilmalämpöpumppua käyttää talon ainoana lämmönlähteenä. Meidän leveysasteillamme ja talven kylmyydellä vastaus on valitettavasti ei. Leudoilla keleillä pelkkä ilmalämpöpumppukin riittää, mutta pakkasen kiristyessä ei ilmalämpöpumppukaan pysty tuottamaan lämpöä tarpeeksi.

    Ilmalämpöpumppu toimii parhaiten tukevana lämmönlähteenä, pienissä kohteissa voi pelkkä takkakin riittää muuksi lämmönlähteeksi, mutta esim. omakotitaloissa kannattaa käyttää sähkö-, öljy- tms. Lämmitystä. Parhaan hyödyn ilmalämpöpumpusta saa, kun asentaa toisen lämmitystavan tavoitelämmön asteen tai pari ilmalämpöpumpun tavoitelämpöä pienemmälle. Tällöin se lämmitystapa aktivoituu vasta kun ilmalämpöpumpun teho ei enää yksinään riitä lämmittämään.

    Ilmalämpöpumppu on tehokkaimmillaan n. -10-10 °C, ja Suomessa vietetään melkoisen pitkät ajat noiden ulkolämpötilojen välillä. Mikäli kohde ei ole suuri voi pelkkä ilmalämpöpumppu riittää hyvinkin lämmönlähteeksi noilla lämpötiloilla. Suurempaan tarvitaan jo useampi pumppu tai ainakin sisäyksikkö, jotta lämpö saadaan leviämään ympäri sisätilaa.

    Toivottavasti tämä selvensi monen mietintää aiheesta. Mikäli haluat keskustella ammattilaisen kanssa aiheesta, kysy rohkeasti lisää!

  2. Ilmalämpöpumpun ulkoyksikön huoltaminen

    Ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö kaipaa huomiota etenkin syksyllä ja talvella. Muunakin aikana kannattaa aika-ajoin tarkistaa sen kunto ja puhdistaa tarvittaessa roskat ympäriltä sekä yksikön sisältä. Mikäli ulkoyksikkö on sijoitettu suojakotelon sisälle, täytyy varmistaa että ilma pääsee kiertämään kotelon sisällä oikein. Varmin tapa on ostaa ilmalämpöpumpun valmistajan oma kotelo. Mikäli kotelo on suunniteltu väärin, voi ilmalämpöpumpun toiminta heiketä, ja pahimmassa tapauksessa laite voi jopa rikkoontua.

    Syksyllä putoavat lehdet ja neulaset voivat eksyä ulkoyksikön kotelonkin sisään, ja nämä olisi tärkeää puhdistaa ennen talven tuloa. Talvella ulkoyksikön ympäristöstä täytyy luoda lumet, jottei laite hautaudu lumeen, ja huolehtia että kennon sulatusvedet eivät kasaannu laitteen alle. Hyvä konsti on laittaa talveksi sopivan kokoinen asti keräämään vedet, ja astia täytyy muistaa tyhjentää säännöllisesti.

    Ulkoyksikkö huurtuu, jäätyy ja kerää tuiskulunta talvella, mutta kaikki tämä on normaalia. Mikäli jäätä alkaa olemaan runsaasti, kannattaa säätää laite jäähdytystoiminnolle, jolloin ulkoyksikkö lämpenee ja sulattaa jäätä ja lunta. Mikäli jäätä on useamman sentin kerros, kannattaa se sulattaa pois lämpimän veden avulla. Tässä tapauksessa laite täytyy kytkeä ensin pois päältä. Jäätä ei koskaan saisi poistaa hakkaamalla sitä, edes tylpällä esineellä. Ulkoyksikköä ei ole rakennettu kestämään sellaista tärinää ja iskuja.

    Lue ilmalämpöpumppujen oikeaoppisesta talvikäytöstä täältä!

  3. Aurinkoenergian riittävyys Suomessa

    Aurinkosähkö kasvattaa suosiotaan Suomessakin, mutta yhtenä sen laajenemista hidastavana tekijänä tuntuu olevan huoli siitä, saako auringosta näillä leveysasteilla tarpeeksi energiaa. Tämä huoli on turha, sillä auringon säteily on Suomessa lähes yhtä suurta kuin aurinkoenergiaa paljon hyödyntävissä Keski-Euroopan maissa.

    Auringon säteily jaetaan kahteen luokkaan; auringosta tulevaan suoraan säteilyyn sekä maasta, pilvistä ja ilmakehästä heijastuvaan hajasäteilyyn. Suomessa hajasäteily on suoraa säteilyä merkittävämpää hyödyntämisen kannalta. Kun tämän huomioi muunmuassa aurinkopaneelien sijoittamisessa, pystyy aurinkosähköjärjestelmästä saamaan parhaat tehot irti.

    Aurinkopaneelien optimi asennuskulma on noin 35-45 astetta. Paneelien asennuksessa täytyy ottaa huomioon alueen varjostukset, koska ne luonnollisesti pienentävät energian saantia. Asennussuunta on yleensä suoraan etelään, ellei ole perusteltua asentaa paneeleja joko enemmän itään tai länteen päin.

    Suomessa aurinkoenergian saanti vaihtuu paljon vuodenaikojen mukaan, kesän ollessa luonnollisesti energiatehokkain aika. Myös kevät- ja syyskuukausina aurinkosähköstä saadaan kuitenkin hyötyä irti, kun omaa sähkönkäyttöään ajastaa valoisuuden mukaan. Esimerkiksi sähköä kuluttavia kodinkoneita, kuten pesukoneita, kannattaa pyörittää valoisan aikaan, jolloin ne pystyvät hyödyntämään aurinkosähköä. Auringon energiaa pystyy myös varaamaan esimerkiksi lämminvesivaraajan avulla ja ylijäämäsähkön ostaa oma sähköyhtiösi.

    Ainoaksi sähkönlähteeksi kotitalouteen aurinkosähköstä siis ei ole, mutta sillä pystyy leikkaamaan ostosähkönkulutustaan huomattavasti. Kerromme mielellämme lisää!

  4. Ilmalämpöpumpun käyttäminen talvipakkasilla

     

    Joka talvi saamme kyselyjä ilmalämpöpumppujen oikeaoppisesta käyttämisestä talven aikana, ja etenkin kovilla pakkasilla. Listasimme tähän asioita, jotka kannattaa huomioda saadakseen ilmalämpöpumpustaan parhaan hyödyn talvenkin aikana ja varmistaakseen laitteen toiminnan jatkossakin.

    Pidä pumppu lämmitysasetuksella

    Älä pidä ilmalämpöpumppua automaattiasetuksella. Mikäli pidät ja muut lämmönlähteet nostavat huonelämpötilan yli kohteeksi määritetyn, alkaa ilmalämpöpumppu viilentämään. Sen sijaan säädä ilmalämpöpumppu lämmitysasetukselle ja kohdelämpötila muutaman asteen suuremmaksi kuin muissa lämmönlähteissä. Puhallus kannattaa pitää maltillisena.

    Älä suotta sammuta ja käynnistä pumppua useasti

    Pakkasjaksollakin uudemmat ilmalämpöpumput voivat hyvin olla päällä. Mitä uudempi laite, sitä pakkasvarmempi se on. Vanhemmissa ilmalämpöpumpuissa voi olla hyvä sammuttaa se, mikäli yli 25 asteen pakkasia on luvassa useammaksi kuin muutamaksi päiväksi. Tällöin laite kannattaa sammuttaa jo ennen pakkasen nousua ja käynnistää se uudestaan vasta kun keli on lauhtunut 15 pakkasasteen tienoille. Pahin virhe, jonka voi ilmalämpöpumpun talvikäytössä tehdä, on pitää se muuten sammutettuna ja kytkeä päälle kovilla pakkasilla.

    Pidä ulkoyksikkö puhtaana lumesta ja jäästä

    Ulkoyksikön oikeaoppinen asennus auttaa talvellakin, jolloin siihen uhkaa kertyä lunta ja jäätä. Pidä huolta, että ulkoyksikkö pysyy vapaana ja mahdollisesti poistoputkesta valuva vesi pääsee virtaamaan vapaasti. Puhdista ulkoyksikkö tarpeen tullen lumesta ja jäästä.

    Kuuntele laitetta

    Etenkin vanhempien ilmalämpöpumppujen kanssa joutuu pakkasilla pitämään vähän tarkempaa huolta niiden toiminnasta, mutta manuaalin opiskelu ja maalaisjärki auttaa pitkälle. Mikäli laite pitää outoa ääntä, niin se on selkeästi merkki siitä, että pakkaset ovat vähän liikaa sille. Seuraamalla laitteesi toimintaa ja lämpömittaria opit kyllä nopeasti, missä lämpötiloissa laitteesi vielä toimii sulavasti ja pystyt jatkossa ennakoimaan tulevien pakkasjaksojen varalle.

  5. Ensimmäiset yritysten Ekokompassit Pohjois-Savoon

    Kahdeksalle pohjoissavolaiselle yritykselle on myönnetty Ekokompassi-sertifikaatti, joka kertoo sitoutumisesta ympäristöasioiden jatkuvaan parantamiseen. Viralliset sertifikaatit luovutetaan 1.12. 2017 klo 13 alkavassa juhlatilaisuudessa Pohjois-Savon liiton maakuntasalissa Kiinteistö-KYS:lle, Koivumäen Kartanolle, Kuopion Raviradalle, Liikuntakeskus Kunnonsalille, Lunawoodille, SanMat Kunnossapidolle, Teho-Posakolle sekä Tulilyhdylle.

    Ekokompassi-ympäristöjärjestelmien rakentaminen on aloitettu yrityksissä jo syksyllä 2016. Kaikissa yrityksissä kartoitettiin aluksi toiminnan ympäristövaikutuksia ja ympäristöasioiden hallinnan nykytilaa. Näiden tulosten ja yritysten omien tavoitteiden pohjalta suunniteltiin yrityskohtaiset kehittämistoimenpiteet. Yritykset ovat mm. vähentäneet materiaalien ja energian kulutustaan, edistäneet ympäristövastuullisia hankintoja, tehostaneet jätehuoltoa ja kierrätystä, kehittäneet riskienhallintaa sekä henkilöstönsä kestävän kehityksen osaamista.

    Ympäristöjärjestelmien rakentamista ja muuta kehittämistä on tehty Kestävää kehitystä Pohjois-Savon yrityksissä –hankkeen tuella. Savon koulutuskuntayhtymän toteuttaman hankkeen tavoitteena on edistää pk-yritysten ympäristövastuullisuutta.

    Ympäristövastuullisuuden kehittämistä Ekokompassilla

    Ekokompassi on Suomessa kehitetty, pk-yrityksille ja tapahtumille suunnattu kevennetty ympäristöjärjestelmä. Ekokompassi sopii kaikille toimialoille, koska se räätälöidään yhdessä yrityksen kanssa. Ekokompassi sisältää 10 kriteeriä, joiden noudattamiseen yritys tai tapahtuma sitoutuu. Kriteerit sisältävät vaatimuksia mm. jätehuollolle, kemikaalien hallinnalle ja systemaattiselle ympäristöasioiden kehittämiselle. Ekokompassi-järjestelmä auditoidaan ja yritys saa siitä virallisen sertifikaatin. Siten se on luotettava osoitus myös asiakkaille, että yritys ottaa ympäristöasiat huomioon toiminnassaan.

    Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä on ollut käytössä pääasiassa vain pääkaupunkiseudulla, mutta tavoitteena on järjestelmän valtakunnallistaminen vuoden 2018 alusta. Savon koulutuskuntayhtymä tulee jatkossa toimimaan alueellisena Ekokompassi-koordinaattorina Pohjois-Savossa ja vastaa yritysten neuvonta- ja auditointipalveluiden tarjoamisesta.

    Yhteystiedot:

    Savon koulutuskuntayhtymä, kehityspalvelut, Kestävää kehitystä Pohjois-Savon yrityksissä –hanke

    Anu Salo, projektipäällikkö 044-785 4019, anu.salo@sakky.fi

    Kati Lundgren, asiantuntija 044-785 3525, kati.lundgren@sakky.fi

    www.ekokompassi.fi

  6. Omakotitalon lämmitysjärjestelmät

    Näin talven alussa saa omakotitalossa asuja alkaa nostamaan talonsa lämmityksen tehoja. Lämmitysjärjestelmissä on suuria eroja, sekä lämmityksen tasaisuuden ja käyttömukavuuden kuin tottakai hinnankin suhteen. Olemme koostaneet tähän tietoa yleisimmistä lämmitysmuodoista:

    Sähkölämmitys

    Sähkölämmitys on Suomessa yleinen etenkin vanhemmissa omakotitaloissa. Suora sähkölämmitys nimensä mukaisesti käyttää sähköä lämmön tuottamiseen, ja lämmön luovutustapoja voivat olla perinteiset virtauslämmitinpatterit, öljytäytteiset lämmityspatterit, kattolämmitys tai lattialämmitys. Ainoana lämmönlähteenä sähkölämmitys on yksi kalleimmista, ja sähkönhinnan kehitysnäkymien mukaan se tuskin tulee halpenemaankaan.

    Mikäli kotonasi on sähkölämmitys, kannattaa sen rinnalle ottaa jokin toinen lämmönlähde. Monilla on takka tai uuni, jolla tuottaa lisälämpöä, mutta ilmalämpöpumppu on helppo ja nykyaikainen ratkaisu. Jos taas olet rakentassa uudiskohdetta, sähkölämmitys on kyllä edullisin asentaa, mutta sen käyttökustannukset kuluttavat hyvin nopeasti säästetyn rahan verrattuna vaikkapa maalämpöön.

    Ilmalämpöpumppu

    Ilmalämpöpumppu ei ole parhaimmillaan ainoana lämmönlähteenä, vaan eniten siitä hyötyy tukevana lämmitystapana. Pieniin kohteisiin, joita ei tarvitse lämmittää kovimmilla pakkasilla se voi toimiakin ainoana lämmönlähteenä, mutta omakotitalossa pitäisi aina olla jokin muu lämmitystapa rinnalla. Tällöinkin ainoastaan ilmalämpöpumpulla voi pärjätä pitkällekin syksyyn, riippuen pitkälti lämpöpumpun sisäyksikön asennuspaikasta sekä rakennuksen koosta. Jos lämpö leviää tarpeeksi hyvin ympäri taloa, niin toisten lämmitystapojen käyttöönottoa voi hyvinkin lykätä kylmille keleille.

    Ilmalämpöpumppu sopii loistavasti vanhempien lämmitystapojen, kuten sähkö-, öljy- ja pellettilämmitys, rinnalle. Se tuo useiden satojen eurojen säästöt lämmityskuluissa per vuosi ja tasaa kodin lämpötilaa.

    Ilmavesilämpöpumppu

    Ilmavesilämpöpumppu toimii muuten samalla periaatteella  kuin ilmalämpöpumppu, mutta se siirtää ulkoilmasta saadun lämmön veteen eikä puhalla sitä suoraan ilmaan. Ilmavesilämpöpumppu sopii sekä päälämmönlähteeksi että tukevaksi lämmitysmuodoksi esimerkiksi sähkö- tai öljylämmitykselle, ja sen avulla pystyy säästämään jopa enemmän lämmityskuluissa kuin ilmalämpöpumpulla. Toki asennuskustannukset ovat suuremmat, mutta vuosien varrella ero tasoittuu nopeasti.

    Öljylämmitys

    Öljylämmitys on sähkölämmityksen rinnalla yleisimpiä vanhojen rakennusten lämmitystapoja, ja se ei käyttökustannuksiltaan jää kauaksi sähköstä. Öljylämmityksenkin rinnalle kannattaa hankkia jokin tukeva lämmitystapa, jonka avulla kustannuksia saa pienennettyä. Jos haluaa kerralla päästä säästämään kunnolla lämmityskuluissa, kannattaa öljylämmitys vaihtaa kokonaan maalämpöön.

    Maalämpö

    Maalämpö on lämmitystavoista selkeästi käyttökustannuksiltaan pienin, mutta luonnollisesti sen asennusinvestointi on melko suuri. Maalämpö kuitenkin maksaa itseään nopeasti pois, mitä suurempi kohde on kyseessä, sitä nopeampaa plussalle pääseminen on. Esimerkiksi Kuopion korkeudella sijaitsevan 1970-luvulla rakennetun 150-neliöisen omakotitalon lämmityskustannuksissa voi säästää jopa yli pari tuhatta euroa vuodessa öljyyn ja sähköön verrattuna (lähde Motivan lämmitysvertailulaskuri: http://lammitysvertailu.eneuvonta.fi/).

    Maalämpö on ilmaista maaperään sitoutunutta energiaa, jonka käytössä maksetaan ainoastaan siitä, että lämpö saadaan siirrettyä käytettäväksi. Tähän menee luonnollisesti jonkin verran sähköä, mutta vain murto-osa siihen verrattuna, mitä saman kohteen lämmittämiseen sähköllä menisi.

    Jos ilmojen viileneminen aiheuttaa ahdistuksen tunnetta suurenevien laskujen takia, suosittelemme harkitsemaan lämmitysjärjestelmän päivittämistä. Motivan vertailulaskurilla pääset tekemään karkeita arvioita, paljonko säästäisit lämmityskuluissa minkäkinlaisella lämmitystapayhdistelmällä, tutustu täältä: http://lammitysvertailu.eneuvonta.fi/ . Lue lisää ilmalämpöpumpuista täältä tai jos sinulla herää kysyttävää lämmitystapojen asennuksesta, käytöstä tai hinnasta, niin me vastailemme mielellämme!

  7. Ilmalämpöpumppu ainoana lämmönlähteenä

    Meiltä kysytään usein, voisiko ilmalämpöpumppua käyttää talon ainoana lämmönlähteenä. Meidän leveysasteillamme ja talven kylmyydellä vastaus on valitettavasti ei. Leudoilla keleillä pelkkä ilmalämpöpumppukin riittää, mutta pakkasen kiristyessä ei ilmalämpöpumppukaan pysty tuottamaan lämpöä tarpeeksi.

    Ilmalämpöpumppu toimii parhaiten tukevana lämmönlähteenä, pienissä kohteissa voi pelkkä takkakin riittää muuksi lämmönlähteeksi, mutta esim. omakotitaloissa kannattaa käyttää sähkö-, öljy- tms. Lämmitystä. Parhaan hyödyn ilmalämpöpumpusta saa, kun asentaa toisen lämmitystavan tavoitelämmön asteen tai pari ilmalämpöpumpun tavoitelämpöä pienemmälle. Tällöin se lämmitystapa aktivoituu vasta kun ilmalämpöpumpun teho ei enää yksinään riitä lämmittämään.

    Ilmalämpöpumppu on tehokkaimmillaan n. -10-10 °C, ja Suomessa vietetään melkoisen pitkät ajat noiden ulkolämpötilojen välillä. Mikäli kohde ei ole suuri voi pelkkä ilmalämpöpumppu riittää hyvinkin lämmönlähteeksi noilla lämpötiloilla. Suurempaan tarvitaan jo useampi pumppu tai ainakin sisäyksikkö, jotta lämpö saadaan leviämään ympäri sisätilaa.

    Toivottavasti tämä selvensi monen mietintää aiheesta. Mikäli haluat keskustella ammattilaisen kanssa aiheesta, kysy rohkeasti lisää!

  8. Fiksut lämmitysjärjestelmät ovat myös ympäristöystävällisiä

    Suurin osa omakotitalokannastamme on öljy- tai sähkölämmitteisiä. Öljyn ja sähkön markkinahinnan nousu sekä ympäristökysymykset ovat kuitenkin saaneet yhä useamman miettimään vaihtoehtoja näiden lämmitysmuotojen rinnalle.

    Fossiilisten polttoaineiden käytön ympäristövaikutukset ovat selvät, ja ympäri maailmaa pyritään siirtymään kohti uusiutuvia energianlähteitä. Suoran sähkölämmityksen ympäristövaikutuksiin pystyy vaikuttamaan valitsemalla sähkösopimus, joka takaa että käytetty sähkö tuotetaan uusiutuvien energianlähteiden avulla, aurinko-, tuuli- tai vesivoimalla. Entistä ympäristöystävällisemmäksi suora sähkölämmitys saadaan vaikkapa ilmalämpöpumpun avulla, jonka hyötyteho on huomattavasti parempi kuin sähköpattereiden. Eli yksinkertaisesti: samalla sähkömäärällä enemmän lämpöä. Samalla kun sinä säästät lämmityskustannuksissasi ja nautit helposti sopivaksi säädettävästä sisälämpötilasta, kulutat sähköä vähemmän ja samalla säästät luontoa.

    Jos sähkönkäytön lämmityksessä haluaa minimoida, hyvä ratkaisu tähän on maalämpöpumppu. Tällöin hyödynnetään maaperään tai vesistöön keräytynyttä aurinkoenergiaa, eli lämmönlähdettä joka on 100% uusiutuvaa ja ympäristöystävällistä. Sähköä tarvitaan ainoastaan lämmön muuntamiseen kohteen lämmityksessä hyödynnettävään muotoon.

    Nykyaikaiset lämmitysjärjestelmät ovat kaikki huomattavasti ympäristöystävällisempiä kuin suora sähkö- ja öljylämmitys. Myös niiden käyttö- ja energiakustannukset ovat pienemmät. Kerromme mielellämme lisää ympäristöystävällisemmistä lämmitysratkaisuista sinunkin kotiisi, ota rohkeasti yhteyttä!

  9. Asumismukavuutta sopivalla sisälämpötilalla

    Sopiva sisälämpötila vaikuttaa suuresti asumismukavuuteen, jaksamiseen sekä yleiseen terveyteen. Liian alhainen sisälämpötila ja vetoisuus aiheuttaa sairastelua ja voi helposti nostaa ilmankosteuden liian korkeaksi. Liian korkea sisälämpötila puolestaan vaikuttaa helposti unen laatuun ja heikentää tätä kautta myös keskittymiskysyä, ja samalla liian kuiva huoneilma ärsyttää silmiä, hengitysteitä ja limakalvoja ja voi aiheuttaa myös iho-oireita.

    Sopiva sisälämpötila on n. 20-22 astetta, mutta tottakai jokaisen omat mieltymykset vaikuttavat lämmöntuntemukseen. Asuntojen sisälämpötilan pitäminen sopivissa rajoissa on toisinaan vaikeaa; vanhoissa taloissa ilmanvaihto ja lämmitysjärjestelmät eivät välttämättä pysty tarjoamaan parasta lämpötilaa, ja myös uudemmissa taloissa etenkin jäähdytysjärjestelmät voivat olla liian heikkoja.

    Suuri osa meistä viettää suurimman osan päivästään sisätiloissa, ja hyvä sisäilma sopivan lämpöisenä auttaa pysymään terveenä ja pitämään vireystason hyvänä. Lämpöpumput auttavat tasoittamaan sisälämpötilaa, ja niistä löytyy ratkaisu nykyisen lämmitysjärjestelmän rinnalle tai vaikka koko lämmitysjärjestelmän uusimiseen. Ilmalämpöpumppu on helppo, nopea ja edullinen apukeino, ja sen avulla saat asuntoosi lisälämpöä kylmällä ja jäähdytystä kuumalla. Edistyneemmissä ilmalämpöpumpuissa on myös ilmankostutusjärjestelmä, joka huolehtii samalla sisäilman sopivasta kosteudesta.

    Lue lisää lämpöpumpuista ja niiden ominaisuuksista täältä.